COINCIDENCE | AVANT-GARDE | PEOPLE | GENDER |
DIGITAL FILM | THEMES | BEAUTY | COLLABORATION |
MULTIMEDIA | STYLE | THE PREMIERE
SATTUMAT | AVANTGARDE | IHMISET | SUKUPUOLI | DIGIELOKUVA | AIHEET | KAUNEUS | YHTEISTYÖ |
MULTIMEDIA | TYYLI | ENSI-ILTA
AVANTGARDE
Setbacks Belong to the Creative Process
According to Marita’s definition of the term, an artist is a person who is capable of creating new worlds.
’Some artists can do it once, but not again. The most difficult thing is to renew oneself and create something new, so that all the worlds are recognisable at the same time, specific only to them.’
Renewal and freedom are important for Marita. When she was studying, she was urged to choose her one ‘own thing’ to focus on, but that was not enough for her.
’To try out new things is the sine qua non of creativity. You can discover your boundaries only by experimenting. Many artists avoid experimentation even as students and specialise in one thing, a single manner of expression or style once they have aroused attention with it and found buyers for their works.
‘Tove Jansson, for example, did not stick to the Moomins, even though that’s what they wanted her to do’, Marita points out.
’Tove Jansson was a painter, theatre professional, illustrator and author. Akseli Gallen-Kallela was just as versatile. Whatever he did was of high quality – his ryijy rugs and posters, for example, belong to the history of Finnish design.’
Marita wants to find perspectives for her own art that are important at present. The theme has to be so interesting that she can immerse herself in it for the next five years.
’I’ve always considered myself to be an avant-garde artist. I study time and think of what might only be coming yet. I appreciate general education and I’m interested in everything. A knowledge of history helps you to understand the present and to see into the future.’
Liulia’s choices of themes have corresponded well to the world when the works have been completed. ‘I’m often ahead of my time and financing partners view things with suspicion: What are women’s or men’s studies? Why religions and what is a life-skills game supposed to mean? But it’s the duty of the avant-garde to take the lead. There are risks in love and art and if you don’t take them, you won’t get either one.’
‘My father says that Marita has always had a screw missing from her head, and it’s the one for seeking security. Perhaps my main character traits are curiosity and open-mindedness.’Marita’s experimentative career has also included the questioning of her artist identity.‘At the turn of the 1980s and 1990s I was frustrated by the conservative and commercial art world. Students at art schools are naively taught that art and money are separate. The reality is that the art world is just as unscrupulous as all other business.’
‘I didn’t call myself an artist for ten years; I was a multimedia director and an entrepreneur. I looked for new target groups for my art also from outside the art world. I learned a great deal about marketing, advertising, legal matters and different professional areas.’
Skilled in multimedia, production, graphic design and branding, Marita founded her Medeia company in 1997, which has also provided services for outside clients, such as the Tero Saarinen Company, Teos publishers and FILI – Finnish Literature Exchange. In recent years, Medeia has collaborated with Mittametalli, an emerging company in the metal industry.’
‘Founding the company was one of the best choices in my whole life. People were surprised to see a company with small revenue combining culture and technology. Today, non-profit enterprises like this are standard practice. The capital of a creative company comes from copyrights.’
‘Alongside digital work I yearned for the craftsmanship of painting and I began to paint for my own pleasure. That is why I enjoyed it so much, because it was free of the logic of generating revenue. I filled a storage space with large paintings and I didn’t worry if they would be sold.’
The production and financing of large art products are highly challenging. On the other hand, Marita makes all her decisions alone, leaving her free to act as she likes.
‘The old financing partners always say “no” to new things. The works only interest them when they’ve been completed, and then they would want me to repeat the success. I’ve been asked, for example, to make something like Tarot of the Chinese I Ching or to do more work related to religions, but I never return to the same themes.’
Marita has learned not to be dismayed by setbacks. She knows that they can even be useful. When schedules become drawn out while looking for funding, the plan crystallises and the quality of the work improves.
’To me, the first ”no” means that the struggle has only begun. An information technology engineer with whom I made several artworks, suggested that setbacks seem to be an integral part of my creative process.’
‘Setbacks have led to my best ideas. When I’ve hit a wall, I’ve thought about things on a bigger scale instead of shrinking myself, and that’s how I’ve leaped forward. The fact that all my projects have been carried out also says something. My persevering nature won’t give up, it invents the means to go ahead.’
AVANT-GARDE
Vastoinkäymiset ovat osa luovaa prosessia
Taiteilija on Maritan määritelmän mukaan ihminen, joka pystyy luomaan uusia maailmoja.
”Jotkut taiteilijat pystyvät siihen kerran, mutta eivät uudelleen. Vaikeinta on jatkuvasti uudistua ja luoda uutta, niin että samaan aikaan kaikki maailmat ovat tunnistettavia, ominaisia vain heille.”
Uudistuminen ja vapaus ovat Maritalle tärkeitä asioita. Opiskeluaikana kehotettiin valitsemaan yksi “oma juttu”, johon keskittyy, mutta Maritalle se ei riittänyt.
”Uuden kokeilu on luovuuden elinehto. Rajansa voi löytää vain kokeilemalla. Monet taiteilijat välttävät kokeilun jo opiskeluaikanaan ja erikoistuvat yhteen asiaan, ilmaisutapaan tai tyyliin saatuaan sillä huomiota ja töilleen ostajia.
Esimerkiksi Tove Jansson ei jäänyt tekemään pelkästään Muumeja, vaikka niitä häneltä haluttiin”, Marita huomauttaa.
”Tove Jansson oli taidemaalari, teatterilainen, kuvittaja ja kirjailija. Yhtä monipuolinen oli Akseli Gallen-Kallela. Teki hän mitä vain, laatu oli korkea – esimerkiksi hänen ryijynsä ja julisteensa ovat suomalaista designhistoriaa.”
Omaan taiteeseensa Marita haluaa etsiä sellaisia näkökulmia, jotka ovat olennaisia ajassa. Teeman täytyy olla niin kiinnostava, että siihen voi upota seuraavaksi viideksi vuodeksi.
”Olen aina mieltänyt itseni avantgarde-taiteilijaksi. Tutkin aikaa, mietin mitä on vasta tulossa. Arvostan yleissivistystä ja olen kiinnostunut kaikesta. Historian tuntemus auttaa ymmärtämään nykyaikaa ja myös näkemään tulevaisuuteen.”
Aihevalinnat ovat osuneet hyvin teosten valmistumisajan maailmaan.
”Olen usein edellä aikaani, ja rahoittajat suhtautuvat epäillen: mikä nais- tai miestutkimus, miksi uskonnot ja mikä ihmeen elämäntaitopeli? Mutta avantgarden tehtävä on kulkea edellä. Rakkaudessa ja taiteessa on riskinsä, ja jos ei ota sitä, ei saa kumpaakaan.
Isäni sanoo, että Maritalta on aina puuttunut yksi ruuvi päästä, ja se on turvallisuushakuisuus. Ehkä keskeiset luonteenpiirteeni ovat uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus.”
Kokeelliseen uraan on mahtunut sekin, että Marita kyseenalaisti taiteilijuutensa.
”1980–1990-lukujen vaihteessa tuskastuin konservatiiviseen ja kaupalliseen taidemaailmaan. Nuorille taiteilijoille opetetaan koulussa naiivisti, että taide ja raha ovat irrallaan toisistaan. Todellisuudessa taidemaailma on yhtä raadollista kuin kaikki muukin bisnes.
Kymmeneen vuoteen en kutsunut itseäni taiteilijaksi, olin multimediaohjaaja ja yrittäjä. Etsin teoksilleni uusia kohderyhmiä myös taidemaailman ulkopuolelta. Opin paljon markkinoinnista, mainonnasta, juridiikasta ja eri ammattialoista.”
Multimedian, tuotannon, graafisen suunnittelun ja brändäyksen taitajana Marita perusti vuonna 1997 Medeia-yrityksen, joka on tehnyt töitä myös muille, esimerkiksi Tero Saarinen Companylle, Teos-kus- tantamolle ja FILI:lle eli Kirjallisuuden vientikeskukselle. Viime vuosien yhteistyökumppani on ollut metalliteollisuusalan kasvuyritys Mittametalli.
”Yrityksen perustaminen on ollut yksi elämäni parhaista ratkaisuista. Kulttuuria ja teknologiaa yhdistävää yritystä, jonka tuotto on pieni, ihmeteltiin. Nykyään tällainen non-profit-yritysmuoto on jo käytäntö. Luovan yrityksen pääoma syntyy tekijänoikeuksista.
Digitaalisen työskentelyn ohessa kaipasin maalaamisen käsityötä ja aloin maalata omaksi huvikseni. Juuri siksi nautin siitä niin paljon, että se oli vapaata ansaintalogiikasta. Varasto täyttyi suurikokoisista maalauksista, enkä surrut myydäänkö niitä.”
Suurten taideprojektien tuotanto ja rahoitus on erittäin haastavaa. Toisaalta Marita päättää kaikesta yksin, jolloin hän on vapaa toimimaan, miten haluaa.
”Vanhat rahoittajat sanovat aina ei uudelle. Työt kiinnostavat vasta kun ne ovat valmiita, ja sitten haluttaisiin, että toistaisin onnistumista. Minulta on pyydetty esimerkiksi Tarotin kaltaista teosta kiinalaisesta I Chingistä tai lisää uskonnoista, mutta en koskaan palaa samaan aihepiiriin.”
Marita on oppinut olemaan lannistumatta vastuksista. Hän tietää, että niistä voi olla jopa hyötyä. Kun aikataulu venyy rahoitusta etsiessä, suunnitelma kiteytyy ja laatu paranee.
”Ensimmäinen ei tarkoittaa minulle, että kamppailu vasta alkaa. Tietotekniikkainsinööri, jonka kanssa toteutin useita teoksia, tuumi että vastoinkäymiset näyttävät olevan olennainen osa luovaa prosessiani.
Vastoinkäymisten seurauksena olen saanut parhaat ideat. Kun seinä on vastassa, olen ajatellut isosti sen sijaan että olisin kutistanut itseni, ja näin olen loikannut eteenpäin. Jostain kertoo sekin, että kaikki hankkeeni ovat toteutuneet. Sisukas luonteeni ei anna periksi vaan keksii keinot.”
Arja Maunuksela haastattelee Marita Liuliaa, kirjasta
"Marita Liulia", Arja Maunuksela ja Pauli Sivonen,
englanti ja suomi, 2017, Parvs
Marita Liulia interviewed by Arja Maunuksela, published in the book "Marita Liulia", by Arja Maunuksela and Pauli Sivonen, English and Finnish, 2017, Edition Parvs
